Taloustutkimus tutki Privaon Oy:n toimeksiannosta Koronavilkun lataamista ja lataamattomuutta. Tutkimuksessa selvitettiin lataamisen ja lataamattomuuden syitä ja erityisesti missä määrin huolet henkilötietojen käsittelystä ovat este Koronavilkun käyttöönotolle. Samassa yhteydessä selvitettiin miten muuten suomalaiset suojautuvat koronalta ja yleistä suhtautumista henkilötietojen käsittelyä kohtaan.
“Koronavilkku-projekti on onnistunut tavoitteissaan ilman useassa muussa maassa esiintyneitä ongelmia yksityisyydensuojan kunnioittamisessa. Projekti on alusta pitäen ottanut tietosuojan yhdeksi keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi.” kommentoi Privaon Oy:n toimitusjohtaja Ville Sarja. Privaon Oy oli laatimassa lakisääteistä tietosuojan vaikutustenarviointia (DPIA) Koronavilkulle.
Kansalaisvelvollisuuden tunne ja THL:n suositus tärkeimmät syyt Koronavilkun lataamiselle
Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kansalaisvelvollisuuden tunnetta ja THL:n suositusta tärkeimpinä syinä Koronavilkun lataamiselle. Muita merkittäviä Koronavilkun lataamisen syitä ovat huoli omasta terveydestä (16%) ja läheisten terveydestä (14%) ja sovelluksen hyödyllisyys ja kyky estää viruksen leviämistä (14%).
Yli 65-vuotiaissa tärkein syy lataamiseen oli THL:n suositus (31%). Alle 65-vuotiaissa kansalaisvelvollisuuden kokeminen oli tärkein syy (34%). Alle 25-vuotiaissa korostuu perheen toive lataamiselle (20%).
Koronavilkun lataajissa korostuvat väestönryhmät, joissa mahdollisesti kokemus vastuusta ympärillä olevista ihmisistä on merkittävä ja mahdollisia vuorovaikutustilanteita muiden kanssa on paljon
Sovellusta on ladattu noin 2.2 miljoonaa kertaa THL:n mukaan. Tutkimuksen mukaan sovelluksen lataajissa korostuvat seuraavat väestönryhmät:
- naiset,
- alle 50-vuotiaat,
- Uudellamaalla asuvat,
- toimihenkilöt, asiantuntijat ja johtavassa asemassa olevat,
- lapsiperheet
Koronavilkun tarpeettomuus suurin syy lataamattomuudelle
Tärkein syy lataamattomuudelle on kokemus sovelluksen tarpeettomuudesta itselle (33%). 16% ei osaa tai pysty lataamaan sovellusta. 14%:lla ei ole tarvittavaa puhelinta käytössä. Vain 3% vastaajista ilmoittaa lataamattomuuden syyksi epäilyt henkilötietojensa väärinkäytöstä.
Alle 65-vuotiaissa yleisin syy Koronavilkun lataamattomuudelle on kokemus sovelluksen tarpeettomuudesta
Lähes kaikissa ikäryhmissä kokemus Koronavilkun tarpeettomuudesta on yleisin syy sovelluksen lataamattomuuteen. Yli 65-vuotiaissa yleisin lataamattomuuden syy on oikean laitteen puuttuminen tai sovellusta ei osata asentaa. Alle 35-vuotiaissa on eniten vastaajia, jotka eivät ole ehtineet, saaneet aikaiseksi tai muistaneet ladata sovellusta. Lisätietoa kaipaavat eniten 24-35 vuotiaat.
Koronavilkun käyttöönoton nopeus on huikea onnistuminen maailmanlaajuisestikin vertailtuna
Latausmäärä suhteutettuna väestöön jo ensimmäisen kuukauden aikana on huikea onnistuminen Koronavilkku-projektissa.
”Tietosuoja ja kansalaisten luottamuksen saavuttaminen ovat hankkeen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat tärkeimmät asiat. Taloustutkimuksen tulokset osoittavat, että tietosuojalla on ollut merkittävä vaikutus Koronavilkun suosioon.” toteaa THL:n tietosuojavastaava Jarkko Reittu.
Koronavilkku-projekti on onnistunut pitämään huolet väestön keskuudessa henkilötietojen käsittelystä erittäin pieninä. Väestön luottamus sovelluksen julkaisijaa ja Koronavilkku-sovellusta kohtaan ja väestön keskuudessa koettu yhteisen epidemian torjunnan tärkeys on mahdollistanut noin 2.2 miljoonaa sovelluksen latausta ja yhden maailman kattavimmista koronaviruksen tartuntaketjujen katkaisua tehostavan sovelluksen käyttöönoton lyhyessä ajassa.
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimus teetettiin Taloustutkimus Oy:llä puhelinhaastatteluna (n=1001) kohderyhmänä 15-79-vuotiaat valtakunnallisesti Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen haastattelut toteutettiin 14.-22.9.2020 välisenä aikana.
Privaon on tietosuojan asiantuntija, joka laati Koronavilkku-projektin vaikutustenarvioinnin
Privaon on tietosuojaan erikoistunut asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa omiin ohjelmistoihinsa ja asiantuntijuuteen pohjautuvia tietosuojapalveluita asiakkaiden tietosuojavastaaville.
Privaon osallistui Koronavilkkuprojektiin tuottamalla THL:n tilauksesta tietosuojan riskejä käsittelevän vaikutustenarvioinnin heinä-elokuu 2020 aikana.
Koronavilkkuunkin laaditussa vaikutustenarvioinnissa kuvataan henkilötietojen käsittelyä, arvioidaan käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan. Tavoitteena on sen arviointi, onko jäljelle jäänyt riski oikeutettu ja hyväksyttävissä käsillä olevissa olosuhteissa. Vaikutustenarviointi auttaa rekisterinpitäjää tietosuojalainsäädännön vaatimusten noudattamisessa, sen dokumentoinnissa ja osoittamisessa.
Privaon halusi selvittää tutkimalla miksi Koronavilkku on ladattu tai jätetty lataamatta, herättääkö sovelluksen käyttö huolia henkilötietojen käyttämisestä ja kuinka suomalaiset ovat varautuneet koronalta suojautumiseen ja kuinka he suhtautuvat yleisesti henkilötietojen käsittelyyn.
Lataa tutkimusraportti
Lisätietoja
Lisätietoja tutkimuksesta antaa Privaon Oy:n toimitusjohtaja Ville Sarja, [email protected] tai p. 050 3030 573 ja THL:n tietosuojavastaava Jarkko Reittu, [email protected] , p. 029 524 7474